Tarot – tarokkien salaisuudet

Mikä Tarot oikein on? Ennustusväline, oraakkeli? Harmiton peli vai vaarallinen ansa? Paholaisen kuvakirja? Vai sielun kuvakirja, viisauden lähde? Marginaalinen ajanviete vai merkittävä muutoksen tuoja? Itsetuntemuksen ja ongelmanratkaisun väline? Huuhaata?

Lähes 600-vuotisen historiansa aikana Tarot on kokenut monia muodonmuutoksia, niin ulkonäköönsä kuin käyttötarkoitukseenkin liittyen. Eri aikoina ja eri ympäristöissä Tarot on saanut mitä erilaisimpia ilmenemismuotoja, kuitenkin säilyttäen oman sisäisen rakenteensa varsin samanlaisena. Tarot vaikuttaakin olevan jonkinlainen matriisi, jonka voi suhteellisen helposti liittää melkein mihin hyvänsä olemassa olevaan. Oli aiheena sitten Kalevala, kissat tai kengät – Disney, dementia tai druidit, Tarot-pakka löytyy tätä nykyä joka lähtöön.

Tarot on paljon enemmän kuin pelkkä ennustusväline, peli tai marginaalinen ajanviete. Sama kortti, sama kuva, sama arkkityyppi näyttäytyy joka tulkinnassa aina hieman eri valossa. Kahta samanlaista tulkintaa ei olekaan, aivan kuten ei ole kahta samanlaista elämääkään. Tarpoessamme läpi moninaisten vaikeuksien värittämää elämäämme on lohduttavaa tietää, että kuitenkin itsestämme sisäpuolelta löytyy myös viisautta, selkeyttä ja voimaa. Tarot on yksi hienoimmista työvälineistä näiden ominaisuuksien löytämiseen.

Pakan rakenne

Tarot-korteilla tarkoitetaan korttipakkaa, jossa on 78 korttia. Pakka jakautuu kahteen osaan seuraavasti:
Valttikortit (”Suuren Arkanan” eli ”Suurten Salaisuuksien” kortit), joita on 22 kappaletta.
Numero- ja hovikortit (”Pienen Arkanan” eli ”Pienten Salaisuuksien” kortit), joita on yhteensä 56 kappaletta.

Valttikortit muodostavat Tarot-pakan sydämen. Valteissa on kuvattuna erilaisia ihmis- ja eläinhahmoja, taivaankappaleita, mytologisia teemoja sekä klassisia hyveitä. Valttien kuvituksessa ja nimistössä on aikojen saatossa tapahtunut hieman vaihtelua, mutta pääosin niiden sisäinen rakenne on säilynyt muuttumattomana.

Numerokortit jakautuvat edelleen neljään ryhmään tai ’maahan’: Sauvat (tai Kepit/Valtikat), Maljat, Miekat ja Lantit (tai Pentaakkelit/Kolikot). Kussakin maassa on 10 numerokorttia (Ässä-10) sekä neljä Hovikorttia. Hovikortteja on neljä kappaletta per maa: Lähetti, Ritari, Kuningatar ja Kuningas. Myös muunlaisia jakoja esiintyy, esim. Tytär, Poika, Äiti ja Isä.

Valttikortit – ehjän ihmisen kuva

Valttikorttien mielikuvitusta ruokkivat kuvat ovat herättäneet kiinnostusta jo satojen vuosien ajan. Mitä ne oikein merkitsevät? Kukaan ei tiedä, kuka ensimmäisen Tarot-pakan suunnitteli. Myöskään ei tiedetä sitä, miksi juuri nämä kuvat valittiin pakkaan toisten kuvien sijaan. Tästä syystä ei myöskään tiedetä, mitä Valttikortit ovat alunperin merkinneet. Teorioita merkityksistä löytyy runsaasti, ja eri opaskirjat antavat aina hieman eri käsityksen siitä, mitä kukin kortti tarkoittaa. Mistä siis löytyy totuus? Jo yhdenkin opaskirjan perusteella voi kuka hyvänsä Tarot-kortteja käyttää, mutta syvällisempi ymmärrys edellyttää laaja-alaisempaa aiheeseen perehtymistä.

Tarot-tulkitsijan (Tero Hynynen) lähtökohta on tämä: Valttikortit kuvastavat yhtenä kokonaisena kuvasarjana ihmistä, joka on oppinut tuntemaan itsensä, ja tämän prosessin myötä eheytynyt kokonaiseksi. Jokainen Valttikortti kuvastaa tiettyä psykologista tilaa, jonka jokainen meistä ymmärtää oman elämänkokemuksensa valossa. Jokainen Valttikortti esittää sekä haasteen että samalla ratkaisun kulloinkin kyseessä olevaan teemaan. Valttikorttien kautta voimme oppia kohtaamaan ja hyväksymään itsessämme olevia eri puolia; eheytyminen seuraa, kun nämä eri puolet saadaan toimimaan yhdessä.

Allaolevasta listasta löytyvät Valttikorttien nimet ja järjestys siten kuin ne ovat ’klassisessa’ Marseilles-pakan korteissa (johon myös Waite-Smith eli ’Rider Tarot’ sekä Crowley-Harris eli ’Thoth Tarot’ pitkälti nojautuvat). Sulkumerkkien sisältä löytyvät varhaisimmat nimet, joita kyseisistä korteista on käytetty. 1400- ja 1500-luvuilta säilyneissä Tarot-korteissa ei ole nimiä näkyvissä, mutta näiltä vuosisadoilta on kuitenkin säilynyt tekstejä, joissa listataan nimet Valttikorteille. Eri lähteissä joistakin korteista käytetään eri nimityksiä, eniten vaihtoehtoja löytyy Erakolle ja Tornille. On myös huomattava, että alkuperäistä Valttien järjestystä ei kukaan tiedä; varhaisimmissa lähteissä Valttikortit saavat hyvinkin moninaisia luettelointeja.

  • 0 Narri (Narri, Hullu)
  • 1 Taikuri (Jonglööri)
  • 2 Papitar (Naispaavi)
  • 3 Hallitsijatar (Keisarinna)
  • 4 Hallitsjija (Keisari)
  • 5 Paavi (Paavi)
  • 6 Rakastavaiset (Rakkaus)
  • 7 Vaunut (Vaunut)
  • 8 Oikeus (Oikeus)
  • 9 Erakko (Kyttyräselkä, Vanhus, Aika)
  • 10 Onnenpyörä (Pyörä, Onnenpyörä)
  • 11 Voima (Rohkeus [~mielenlujuus])
  • 12 Hirtetty (Hirtetty, Petturi)
  • 13 Kuolema (Kuolema)
  • 14 Kohtuus (Kohtuus)
  • 15 Paholainen (Paholainen)
  • 16 Torni (Tuli, Nuoli, Talo)
  • 17 Tähti (Tähti)
  • 18 Kuu (Kuu)
  • 19 Aurinko (Aurinko)
  • 20 Tuomio (Enkeli)
  • 21 Maailma (Maailma)

Pieni Arkana – neljä toiminnan tasoa

Siinä missä Valttikortit on nähty henkisen kasvun tai itsetuntemuksen etappeina, on Pieni Arkana aina liitetty enemmän arkielämän kuvioihin. Yhden teorian mukaan eri ’maat’ eli neljä ryhmää olisivatkin kuvastaneet säätyluokkia; Sauvat talonpoikia, Maljat kirkonmiehiä, Miekat sotilaita ja Lantit kauppiaita. Muutoin houkuttelevan teorian ongelmakohdaksi muodostuvat hovikortit; talonpojat ja hoviväki eivät kovin luontevasti kuulu samaan ”perheeseen” eli maahan. Ennen vuotta 1909 Pienen Arkanan korteissa oli näkyvissä ainoastaan jokaisen maan oma symboli vastaten kortin lukuarvoa, eli esim. Sauvojen kuutosessa oli näkyvissä kuusi sauvaa, tai Maljojen nelosessa neljä maljaa. Tämän vuoksi kortteja oli vaikea tulkita kuvista itsestään, joten merkitykset piti opetella ulkoa opaskirjasta (jos sellaisen sattui löytämään, Tarot-pakasta itsestä puhumattakaan). Vuonna 1909 ilmestyi Englannissa Pamela Colman Smithin kuvittama ”Rider Tarot”. Pakka sai aikaan melkoisen vallankumouksen: Smith maalasi kuvan jokaiseen korttiin, ei pelkästään Valtteihin tai hoviväkeen, joten tämän jälkeen myös numerokorteista oli huomattavasti helpompi tehdä tulkintoja.

Pienen Arkanan numerokorttien merkityksistä löytyy tänä päivänä useita variaatioita, aivan kuten Valteistakin. Osa merkityksistä painottaa enemmän numerologisia vastaavuuksia, osa puolestaan astrologisia tai kabbalistisia. Tavanomaisin vastaavuus liittyy kuitenkin elementteihin; ohessa yleisin jako:

Sauvat – Tuli-elementti – Tahto; miten käytämme omaa tahdonvoimaamme
Maljat – Vesi-elementti – Tunne; miten toimimme tunteista käsin
Miekat – Ilma-elementti – Mieli; miten ajatusmallit vaikuttavat elämäämme
Lantit – Maa-elementti – Keho; fyysinen todellisuus ja toiminta siinä

Yksi yleisimmistä harhaluuloista liittyy siihen, että numerokortit olisivat jotenkin vähempiarvoisia tai merkityksettömämpiä kuin Valtti- tai hovikortit. Lähtökohtamme kuitenkin on, että jokainen kuva on samanarvoinen. Numerokortit yksinkertaisesti edustavat elämän eri puolia, joissa Valttikorttien teemat (psykologiset tilat) saavat näkyvän muodon. Aleister Crowley oli totisesti oikeassa sanoessaan, että jokaisen 40:n numerokortin sisältä löytyvät kaikki Valttikortit. Yhtä osuva oli myös Lady Frieda Harrisin vertaus; mikäli Valttikortit vastaavat shakkipelin nappuloita, vastaavat numerokortit eli neljä elementtiä silloin shakkilautaa itseään. Numerokorttien kautta voimme peilata omia ajatus- ja toimintamallejamme sekä niiden vaikutusta itseemme ja elämään ympärillämme.

Hovikortit – 16 henkilökohtaista naamiota

Jokaisessa Pienen Arkanan ’maassa’ eli ryhmässä on siis 10 numerokorttia ja neljä hovikorttia. Perinteisesti hovikortit sisältävät jokaisessa maassa Lähetin, Ritarin, Kuningattaren ja Kuninkaan. Erilaisia hovikorttijakoja löytyy paljon, esim. Suomessakin paljon käytetty Crowley-Harris – pakka eli ’Thoth Tarot’ sisältää jokaisessa maassa Prinsessan, Prinssin, Kuningattaren ja Ritarin. Myös erilaisia ”perhe-jakoja” löytyy, esim. Sisar, Veli, Äiti ja Isä. Toisin kuin Valttikorttien mytologiset teemat tai numerokorteissa kuvatut elämäntilanteet, hovikortit kuvastavat meitä ihmisiä itseämme. Tarotin hoviväki toimii peilinä omalle perheellemme, oli kyseessä sitten minkälainen ’perhe’ hyvänsä. Hovikortit on myös kautta aikojen kuvattu varsin yksipuolisesti; kuningas istuu, ritari on hevosen selässä, jne. Tämän vuoksi hoviväki usein koetaan vaikeana aiheena tulkinnassa – kuinka paljon paikoillaan istuvasta kuninkaasta voi loppuen lopuksi sanoa?

Erilaiset vastaavuus-järjestelmät tulevat avuksi myös Hovikorttien tulkinnassa. Vanhimmat merkitykset 1700-luvulta keskittyivät pitkältikin hoviväen ulkonäköön; Sauva-korttien hahmot vastasivat tummahiuksisia ihmisiä, Maljat puolestaan vaaleaverikköjä, jne. Sitten tulivat eri ammattiryhmät; Miekat liittyivät lakimiehiin, Sauvat tilanomistajiin, jne. Myöhemmin hoviväkeen, samoin kuin Valtti – ja numerokortteihinkin, yhdistettiin erilaisia numerologisia, astrologisia ja kabbalistisia vastaavuuksia. Kuten edellä numerokorttien kohdalla mainittiin, elementteihin perustuva vastaavuus on myös hovikorttien kohdalla vakiintunut tänä päivänä varsin yleiseksi. Jokaiseen neljään elementtiin voi yhdistellä mielin määrin erilaisia asioita – mikä tahansa neljällä jaollinen soveltuu myös elementteihin. Tulkinnallisessa mielessä tämä ei kuitenkaan ole välttämättä hyvä asia: mitä eritellymmäksi kortin merkitys tarkentuu, sitä kapeammaksi käy usein myös tulkinta.

Yleisesti ottaen hovikortit on jaoteltu joko merkitsemään ihmisiä ulkopuolellamme tai sitten edustamaan jotain puolta omasta itsestämme. Terapeuttinen tulkinta nojaa jälkimmäiseen oletukseen; kaikki 16 hovikorttia peilaavat jotain osaa omasta persoonallisuudestamme. Tarot-kirjallisuudessa näkee joskus rinnastettavan hovikorttien erilaisia luonteenlaatuja todellisiin julkisuuden henkilöihin. Vaikka tällä tavoin kyseiseen hovikorttiin liitettävät luonteenpiirteet voivat tulla helpommin ymmärrettäväksi, saattaa samalla kuitenkin unohtua se kaikista tärkein seikka: jokaisesta meistä löytyy kaikkina aikoina jokaisen hovikortin edustamat piirteet. Osa näistä piirteistä on meille luontaisia ja näkyy ulospäin, osa puolestaan uinuu sisäpuolella horroksessa. Kaikki laadut ovat joka tapauksessa itsessämme sisäpuolella. Hovikorttien työskentelyn kautta voimme tutustua omiin luonteenpiirteisiimme ja toimintatapoihimme – sekä niihin, jotka hallitsemme hyvin että niihin, joita voimme kehittää.

Alapuolella on yhdenlainen hovikorttien vastaavuustaulukko, johon on poimittu ikäkauden, vuodenajan ja päämerkityksen ryhmittäin. Tämä ei siis ole mikään ”ainoa oikea” malli, mutta antaa jonkinlaisen esimerkin siitä, miten monipuolisesti hoviväkeä voi lähestyä.

Lähetti – Lapsi – Kevät – tutustuminen elementtiin; ”mikä se on, miten se toimii?”
Ritari – Nuori – Kesä – rajojen hakeminen; ”mikä on tehtäväni, mikä on haaste?”
Kuningatar – Aikuinen – Syksy – feminiininen puoli; ”miten olen ja vaikutan?”
Kuningas – Vanhus – Talvi – maskuliininen puoli; ”mitä olen ja ilmennän?”

Lähde: ”Tarot, pakan rakenne & symboliikka” copyright © Tero Hynynen, Tarotpuu www.tarotpuu.com/pakanrakenne.html.