ARKKIENKELI TZAPHKIEL
B107 – opaalinhohtoinen turkoosi/syvä magenta
syntynyt 14. joulukuuta, 2009 klo 11:00 GMT
Juuri ennen kuin aloitin käyttämään tätä pulloa, näin edeltävänä yönä ihan kuin tämän pullon hengen unessani. Avaruudessa kuin hologrammina leijuva kaunis, naisellinen jumalatar puhui minulle omasta tehtävästäni. Tämän pullon nimikkoenkeliin liitetään akaasiset aikakirjat, joten olisiko ollut juuri hän, joka esittäytyi minulle.
Tämä pullo on jollain tavalla säälimättömän vahva. Jossain vaiheessa tuntui, että mikään ei oikein jaksanut naurattaa vaan oli kuin olisin tarponut jossain synkässä suossa. Siksi minulle tulikin tarve ottaa käyttöön keltainen pomanderi tämän prosessin tueksi tuomaan iloa, koska muuten tuntui liian ahdistavalta ja jopa synkältä.
Tämä pullo ei päästänyt helpolla: oman varjon kohtaaminen kokonaisvaltaisesti on hyvin raskas prosessi, mutta lopulta erittäin vapauttava. Prosessi nosti esiin oman naiseuteni varjoni ja omat rakkaudettomat kohtani – huonommuuden tunteen rippeet, pelot ja tunteet hylätyksi tulemisesta, menettämisestä ja erillisyydestä. Esille nousi myös sisäisen lapsen parantamattomat osat. Erityisesti 12-14 vuotias minä – varhaisteini-iän esinaiselliset tunteet. Vaihe, jolloin on alkanut tiedostaa omaa naisellisuuttaan ja tapa, jolla siihen on alkanut kasvaa.
Oma naisellisuuteni ja siihen liittyvät tuntemukseni olivat erityisesti pinnalla kokonaisvaltaisesti tässä prosessissa. Tarve omien tunteiden vapaaseen ilmaisemiseen nousi esiin. Löytää oma voimakas vapaa naiseus. Oivalsin todellisen voimani piilevän kyvyssä näyttää aidosti tunteeni sen sijaan, että jatkaisin niiden pakenemista ja peittämistä ”vahvuuteni” taakse, kuten aiemmin minulla oli tapana. Ymmärsin ettei minun tarvitse tehdä itsestäni vahvempaa kuin olen, juuri se mitä olen riittää ja tunteiden esiin tuominen lisää vahvuuttani eikä päinvastoin. Ymmärsin omien defenssieni vain heikentävän minua käyttämästä täysillä omaa potentiaaliani. Tämä pullo avasi minulle näköalaa omaan todelliseen itseeni tavalla, jota en ollut aiemmin kokenut mahdolliseksi.
Kärsimyksen syy kristallisoitui myös minulle tänä aikana. Halu johtaa kärsimykseen ja takertumattomuuden kehittäminen haluihin minimoi kärsimyksen kokemisen. Erityisesti ihmissuhteiden kohdalla jouduin tässä asiassa kohtaamaan tätä aspektia erittäin voimakkaasti. Halu on jonkun oman tyhjän kohtansa peilaamista ulkopuolelle. Projisoida tyhjä, rakkaudeton kohtansa erinnäisiin haluihin ja täyttää se jollakin ulkopuolisella – ei pysyvällä. Universaalilla tasolla on olemassa kaikki se rakkaus, josta ihminen tuntee puutetta, kysymys on vain sen vastaanottamisesta – sallimisesta sen täyttää itsenä projektoimatta sitä ulkopuolelle. Runo, joka ilmentyi kauttani prosessissa:
Tyhjyyden täyte
Kuinka oppia elämään tyhjyydessä
– oppia rakastamaan tyhjyyttä
Kuinka voittaa tyhjyyden tunne
– oppia rakastamaan tyhjyyttä
Kun tyhjyys on täytetty Rakkaudella
Rakkaus On silloin Kaikki.
Rakkaus eheyttää ja parantaa, pelko tai huonommuuden tunne estää meitä vastaanottamasta sitä. Antamalla pelon tunteen valua pois itsestä kuin vesi linnun selästä takertumatta siihen, jätämme tilaa enemmän positiiviselle intentiolle toteutua elämässämme.
Myös menneisyydestä sisälle kaihertamaan jääneet epäoikeudenmukaisesta kohtelemisesta johtuneet viha ja katkeruus nousivat pinnalle purettaviksi. Alkoi tuntua todella tärkeältä kohdata kaikki vanhat selvittämättömät asiat ja ”päivittää tilanteet nykyhetkeen”.
Unen ja valveen rajatilassa sekä meditaatiossa saamani viestit olivat hyvin voimakkaita tämän pullon käyttöaikana. Ikäänkuin korkeimmasta lähteestä olisi haluttu tukea minua lähettämällä rohkaisevia viestejä jokaisena päivänä. Jossain vaiheessa sain myös vahvan tunteen siitä, miten unimaailmassa asiat näyttäytyvät usein todellisempana kuin arkitodellisuudessa. Todellisuuden vahva illuusio sulkee meidät kuin painekattilaan, jossa ihmiset pidättävät omia tunteitaan sisällään eikä näin ollen vapautuksen kokemusta päästä kokemaan.
Nyt olen saanut vahvan luottamuksen ja tunteen siitä, että olemme yhtä, erillisyys on illuusio ja paetessamme pelkojamme tuomitsemme itse itsemme tähän erillisyyden vankilaan. Mitä nopeammin kohtasin ahdistukset tässä prosessissa, sitä nopeammin pääsin eteenpäin. Ahdistuksia tosin nousi aika tiuhaan tahtiin, mutta uuden mottoni avulla (ILON KAUTTA) ja keltaisen ilostuttavalla energialla pystyin olemaan uppoamatta liian syvälle varjoni luomaan synkkään tunnelmaan ja koin haasteet jopa antoisina.
Käyttökokemus vieraskynältä
