Viikinkien mytologian sanastoa, osa I: A-F

Viikinkien mytologiassa, aina maailman syntykertomuksesta lähtien jumalten välisiin taistoihin ja haltijoiden seikkailuihin saakka, löytyy värikkäitä kuvauksia ja taikauskoisia taruja, jotka kietoutuivat ihmisten arkeen ja elämään myyttisin voimin. Sangen rikas ja runsas skandinaavinen ja germaaninen viikinkien tarusto on täynnä yksittäisiä hahmoja ja tapahtumia, jotka olivat kiinteä osa viikinkien jokapäiväistä elämää.

Energiakeskus Indigo kokoaa ja täydentää viikinkien mytologiaa vähitellen, tässä ensimmäinen osa tähänastisen tutkimustyön tuloksena.

Pohjoisen viikinkien maisemaa

Viikinkien mytologia:
A-F | G-M

Aasat

Aasat ovat vaanien ohella skandinaavisen ja germaanisen mytologian toinen jumalien sukukunta sekä yleisnimitys pääjumalista, joita ovat muun muassa Balder, Brage, Forseti, Freyja, Heimdall, Ull, Vidar sekä petkuttajajumala Loki johtajinaan Odin ja Tor. Aasat ja vaanit olivat jatkuvasti sotajalalla keskenään, mutta pääsivät vähitellen sopimukseen jopa vankien vaihdosta.

Alfaheimr

Alfaheimr tai Alf on nimitys haltijoista, jotka ovat syntyneet Ymir jättiläisen ruumiista. Nämä haltijat tai toisinaan kääpiöt jaetaan yleensä kahteen ryhmään: mustat, perimmältään pahat, seppäjumala Waylandin vallan alla olevat pimeyden haltijat ja valkoiset, hyväntahtoiset valon haltijat, jotka asuvat Freyjan hallitsemassa Alfheimiksi kutsutussa paikassa.

Alsvidh & Arvak

Aurinkoa rattaissaan vetävät hevoset.

Andvari

Andvari on germaanisessa mytologiassa kääpiö, joka saattoi muuntua loheksi vesiputouksen alla asuessaan. Hän keräsi suuria rikkauksia Andvaranaut taikasormuksensa avulla, mutta joutui luopumaan kulta-aarteestaan vapautta vastaan kuolevaiseksi naamioituneen Loki jumalan verkkoon kiinni jäädessään. Loki anasti myös Andvarin taikasormuksen, jolloin hän kirosi sen tuottamaan tuhoa ja onnettomuutta kantajalleen.

Asgård

Asgård (Asgard) on yksi viikinkien mytologian yhdeksästä maailmasta, jossa jumalat ja jumalattaret eli aasat asuvat loisteliaissa kartanoissa ja palatseissaan (mm. Valhalla). Asgårdia ympäröi jättiläisen rakentama valtava seinämä ja tätä ylintä maailmaa yhdistää Heimdalin vartioima sateenkaarisilta (Bifröst) ihmisten maailmaan (Midgård).

Ask (Askri) & Embla

Eräänä päivänä meren rannalla kävellessään Odin sekä hänen veljensä Vili ja Ve löysivät kaksi kaunista puunrunkoa, joille he päättivät antaa uuden elämän. Odin luovutti rungoille sielun ja elämän hengen, Vili liikkeen, tuntevan sydämen ja leikkaavan mielen eli järjen, Ve olemuksen, aistit ja puheen. Näiden kahden saarnipuusta muotoutuneen ensimmäisen ihmisen nimet olivat Ask (mies) ja Embla (nainen), heidän asuttavakseen annettiin Midgård.

Pohjoisen lumista maisemaa

Audumla (Audhumla, Audhumbla)

Audumla oli alkulehmä, joka muodostui maailmankaikkeuden syntyessä samoihin aikoihin Ymir jättiläisen kanssa, joka sai ravintoa Audumlan utareista neljänä jokena virtaavasta maidosta. Audumla säilyi hengissä suolaista jäälohkaretta nuollessaan, josta ensimmäisen päivän ensimmäisenä iltana ilmaantui näkyviin miehen hiuksia. Kolmantena päivänä koko mies vapautui jään sisästä ja hän oli ensimmäinen jumala Buri (Bure), Odinin isoisä.

Balder

Balder, Odinin ja tämän toisen vaimon Friggin poika, oli komein jumala, jonka vaaleilta kulmilta ja kultaisilta hiuksilta heijastuivat auringonsäteet onnellistuttamaan niin jumalten kuin ihmistenkin sydämiä. Balder oli tunnettu viattomuudestaan, valoisuudestaan ja viisaudestaan, mutta omaa kohtaloaan hänkään ei pystynyt välttämään, kateellisen Lokin (Loke) juonimaa.

Bergelmir

Bergelmir, Thrudgelmirin poika ja Ymirin (Ymer, Aurgelmir) pojanpoika, oli vaimonsa kanssa ainoa jättiläinen, joka selvisi ensimmäisestä jumalten ja jättiläisten välisestä taistelusta sekä siitä aiheutuneesta veritulvasta. Ensimmäisellä veneellä, ontolla puun rungolla matkatessaan he selvisivät Jotunheimiin, jossa syntyneet huurrejättiläiset ovat suoraan sukua Bergelmirille.

Bestla

Bestla on Böltorn (Bolthorn) nimisen huurrejättiläisen tytär, Borin vaimo sekä jumalten Odinin, Vilin ja Ven äiti.

Bifröst

Bifröst on Heimdalin vartioima, sädehtivä sateenkaarisilta, joka yhdistää ihmisten maailman Midgårdin jumalten valtakuntaan Asgårdiin. Vahva silta on valmistettu tulesta, ilmasta ja vedestä, joista johtuvat sillan upeat värit: punainen, sininen ja vihreä. Midgårdista katsottuna silta näyttääkin aivan sateenkaarelta, joka yhdistää taivaan ja maan.

Bor

Bor 'syntynyt' on ensimmäisen jumalan Burin poika, huurrejättiläisen Bestlan mies sekä Odinin, Vilin ja Ven isä.

Pohjoisen maisemia

Bragi (Brage)

Bragin asemasta viikinkien mytologiassa on pari eri versiota. Yhdessä hänen kerrotaan olevan runouden, kaunopuheisuuden ja musiikin jumala, Odinin ja Friggin poika. Bragin vaimo Idun, ikuisen nuoruuden jumalatar, piti huolta nuoruuden kultaisista omenista. Toisessa versiossa taasen uskotaan Bragin olevan eräs Odinin persoonallisuuksista pohjautuen Odinin vankkaan tietoon runoudesta. Kolmas versio kertoo 800-luvulla eläneestä runoilijasta nimeltä Bragi Boddason, jonka myöhempien aikojen runoilijat nostivat jumalalliseen asemaan.

Buri (Bure)

Buri on ensimmäinen jumala, jumalten esi-isä ja Borin isä, joka Audumla lehmän ansiosta ilmaantui aikojen alussa kolmessa päivässä maailmaan sen luomisen yhteydessä.

Draupnir

Kahden tunnetun kääpiön, Brokkin ja Sindrin tekemä Odinin taikavoimainen sormus, josta joka yhdeksäs yö putoaa kahdeksan kultasormusta, jotka painavat jokainen saman verran kuin alkuperäinen Draupnir. Tämä voimasormus edustaa hedelmällisyyttä ja maailman voimaa.

Eggther

Jättiläisten vahtimies, joka Ragnarökin päivänä (viimeinen taisto) istuu hautamontulla ja soittaa harppuaan.

Einherjar

Einherjar olivat nimeltään kuolleet sotasankarit, jotka valmentautuivat Valhallassa Vigridin tasangolla tapahtuvaa maailmanlopun viimeistä Ragnarök taistelua varten. Aamuisin heidät herätti kukonlauluun Gullinkambi (kultainen kampa) ja päivisin he harjoittelivat taistellen kunnes olivat paloitelleet toisensa. Öisin he juhlivat Odinin rinnalla villisikapaistista nauttien ja ehtymättömästä tynnyristä juoden samalla, kun heidän haavansa paranivat taianomaisesti.

Elivagar

Elivagar on nimitys yhdelletoista joelle, jotka virtasivat Nifelheimista etelään ennen ihmisten ja jumalten maailmaa. Nämä joet olivat elämän alkulähde.

Embla

Embla oli ensimmäinen naispuolinen ihminen, jonka Odin ja hänen veljensä loivat. Kts. myös Askri.

Viikinkilaiva myrskyävällä merellä

Fenris (Fenrir)

Fenris on viikinkimytologiassa hirviömäinen jättiläissusi, Lokin ja jättiläisnaisen Angurbodin (Angrboda) vanhin poika, jonka valtava kita ulottui maasta taivaaseen. Pentuna hänet kasvatettiin Asgårdissa, jotta jumalat saattoivat pitää häntä silmällä. Fenris kasvoi kuitenkin niin isoksi, että ainoastaan Tyr uskalsi ruokkia ja pitää huolta hänestä. Pelokkaat jumalat päättivätkin lopuksi sitoa Fenris suden kiinni maailmanlopun taisteluun (Ragnarök) saakka kääpiöiden takomalla taikaketjulla (Gleipnir).

Forseti (Forsete)

Forseti on oikeuden ja sovittelun jumala, Balderin ja Nannan poika. Hänen tehtävänään on kuunnella jumalien ja ihmisten välisiä erimielisyyksiä ja sovitella niitä Glitnir palatsissaan, jonka katto on hopeaa ja sitä pitävät pystyssä punaisen kultaiset pilarit. Forseti tekee työnsä niin hyvin ja sydämellisesti, etteivät vaikeimmatkaan riidat jää hänen ansiostaan sopimatta.

Freyja (Freya)

Häikäisevän kaunis Freyja on nuoruuden, hedelmällisyyden ja sensuaalisen rakkauden jumalatar, Freyrin sisar sekä merenjumala Njordin ja Skadi jättiläisen tytär. Freyja rakastaa musiikkia, kevättä, kukkasia ja keijuja, hänellä sanotaan myös olleen lahjoja noituuteen sekä intohimo sotiin ja taisteluihin. Hän jakoikin kuolleet orjasoturit Odinin kanssa, osa heistä meni Valhallaan ja osa Freyjan mukana Sessrumniriin. Freyjan kultaharjaksinen villisika Hildesvini "taistelukarju" on tiettävästi Freyjan valeasuinen rakastaja Ottar. Tämän ratsun lisäksi Freyjalla on vaunut, joita vetävät kaksi harmaata tai mustaa kissaa. Freyja tunnetaan kuuluisasta kaulaketjustaan (Brisings), joka muodostuu linnunsulista ja antaa käyttäjälleen kyvyn muuttua haukaksi. Tämän kaulanauhan Freyja sai palkkioksi rakasteltuaan neljän kääpiön kanssa.

Freyr (Frey, Frej)

Njord jumalan poika ja Freyjan veli Freyr, "valtias", on auringon, sateen ja satojen jumala. Freyr hallitsee auringonpaistetta tuoden hedelmällisyyttä ja vaurautta kaikkialle. Hänen kotinsa sijaitsee Alfheimissa ja Freyr tunnetaankin eräissä myyteissä kääpiöiden kuninkaana. Freyr omasi ihmeellisiä apuvälineitä, vaikuttavin hänen kulkuneuvoistaan oli Skidbladnir, joka kääpiöiden valmistamana pystyi etenemään maalla, merellä ja ilmassa. Jumalalla oli myös miekka, joka kykeni taistelemaan yksinään ja ja sotaratsu, joka laukkasi tarvittaessa vaikka läpi tulen ja veden. Freyr solmi avioliiton Gerda jättiläisnaisen kanssa pitkän kosiskelun päätteeksi.

Frigg (Frigga, Frija, Frina)

Frigg on aasojen kaunis pilvien ja taivaan jumalatar, Asgårdin valtiatar, joka liitetään rakkauteen, avioliittoon ja äitiyteen. Kertomukset hänestä vaihtelevat eri myytteissä, toisissa hän on Torin sisko ja toisissa Odinin tytär sekä toinen ja tärkein vaimo. Avioiduttuaan Odinin kanssa, Frigg ei kuitenkaan halunnut asua miehensä loisteliaassa palatsissa vaan asui meren kartanossa, jota Fensalieriksi kutsuttiin. Frigg pukeutui aina tummiin tai vaaleisiin pitkiin kaapuihin ja hänellä roikkui avainnippu vyötäisillään. Kartanossa hänen seuranaan oli oma sisar Volla ja yksitoista palvelijatarta, joiden kanssa hän kehräsi kultaista lankaa tai kutoi monivärisiä pilviä. Frigg omasi myös selvänäön kyvyn, hän tunsi nykyiset ja tulevat tapahtumat, mutta hänellä ei ollut valtaa vaikuttaa niihin.

Fårbauti

Fårbauti, "julma lyöjä", on jättiläinen ja jumala Lokin isä. Eräissä kertomuksissa Fårbauti vapautti salaman vaimoaan Laufeyta kohti ja tämä synnytti Lokin pian sen jälkeen.

Viikinkien mytologia:
A-F | G-M