Väriteoriaa

Värien käsittelyssä on tiettyjen peruskäsitteiden lisäksi lainalaisuuksia, jotka ovat väreillä energeettisen vaikuttamisen kannalta sangen keskeisiä. Vaikka värijärjestelmiä sekä esimerkiksi pääväriteorioiden selitysmalleja on olemassa useita eri käyttötarkoitusten puitteissa, keskitymme sivuillamme muun muassa Aura-Soma värisysteemissä käytettyyn esitykseen värien tunnistamisesta ja kokemisesta. Näin värit sijoittuvat näkyvän valon kirjon eli spektrin (luonnossa sateenkaaren) mukaiseen järjestykseen, josta on kauniisti nähtävissä päävärit, välivärit sekä toisen asteen välivärit. Värit etenevät siten kirjossa tai värikehällä seuraavassa järjestyksessä: punainen, oranssi, keltainen, vihreä, sininen, indigonsininen ja violetti.

Päävärit

Päävärit

Perinteisessä väriteoriassa perusvärit eli päävärit ovat punainen, keltainen ja sininen. Päävärejä ei saada muodostettua muita värejä sekoittamalla ja näistä väreistä saadaan aikaan kaikki värit värikehällä. Punainen ja keltainen katsotaan kuuluvaksi niin sanottuhin lämpimiin väreihin ja sininen taasen kylmiin väreihin.

Värien energeettisessä käytössä primääriväreistä punainen yhdistetään muun muassa energiaan ja voimaan, elämän fyysiseen ja aineelliseen puoleen sekä selviytymiseen. Keltainen kuvastaa henkilökohtaista voimaa ja omaa tahtoa sekä iloa ja älyä. Sininen on värienergisesti kommunikaation (puhumisen ja kuuntelemisen) väri, se on rauhoittava ja turvallinen.

Välivärit

Päävärien ohella värikirjoon kuuluvat myös välivärit, jotka muodostuvat kolmesta pääväristä. Ensimmäisen asteen välivärit ovat oranssi, vihreä ja violetti. Oranssi sijaitsee värikehällä punaisen ja keltaisen välissä, vihreä keltaisen ja sinisen välissä. Violetin muodostavat sekoittuessaan sininen ja punainen.

Näistä sekundääriväreistä oranssi edustaa energeettisesti muun muassa hedelmällisyyttä, sensuaalisuutta ja ihmissuhteita. Vihreä liitetään rehellisyyteen, harmoniaan sekä emotionaaliseen tasapainoon ja violetti esimerkiksi henkisyyteen, auttamiseen ja palvelemiseen.

Vastavärit

Toisen asteen välivärit

Päävärin ja välivärin sekoituksista muodostuvat toisen asteen välivärit: koralli (punainen/oranssi), kulta (keltainen/oranssi), oliivinvihreä (keltainen/vihreä), turkoosi (sininen/vihreä), indigonsininen (sininen/violetti) ja magenta (punainen/violetti). Näin jokainen pääväri ja jokainen väliväri osallistuu kaksi kertaa toisen asteen välivärin muodostamiseen.

Muun muassa Aura-Soma värisysteemissä myös näillä värikehän tertiääriväreillä eli toisen asteen väliväreillä on omat merkityksensä. Punaisen ja oranssin välissä sijaitseva koralli kuvastaa innokkuutta ja iloista rakkautta elämää kohtaan. Kulta auttaa energeettisesti löytämään runsauden omasta itsestään ja kohottaa omanarvontunnetta. Keltaisen ja vihreän välissä oleva oliviinvihreä edustaa feminiinistä johtajuutta ja sinivihreä eli turkoosi rohkeutta elää yksilöllistä elämää sekä luovaa sydämellistä kommunikaatiota. Indigonsininen on vaiston väri, punaisen voimistavat ja violetin rauhoittavat energiat yhdistävä magenta taasen arvostaa värin voimin arjen ihanuutta.

Vastavärit

Vastapäätä kutakin väriä värikehällä sijaitsevat vastavärit eli komplementtivärit. Siten jokaisella päävärillä on vastavärinään väliväri ja toisinpäin: punainen-vihreä, sininen-oranssi ja keltainen-violetti. Toisen asteen välivärit muodostavat vastavärejä värikehällä seuraavasti: koralli-turkoosi, kulta-indigonsininen ja oliivinvihreä-magenta.

Kuten kaikilla väreillä on myös vastavärien tiedostamisella oma merkityksellinen roolinsa värienergian maailmassa. Esimerkiksi itselleen epämiellyttävän värisessä sisustuksessa voi oloaan helpottaa visualisoimalla sisustukselle vastakkaista väriä mielessään.

Väriloistoa maaleissa

Valoa ja varjoja

Usein väreistä puhuessamme tarkoitamme värikylläistä perussävyä, Aura-Soma värisysteemissä myös eri värien sävyillä on omia merkityksiään. Esimerkiksi punaisen vaaleampi sävy eli vaaleanpunainen sisältää enemmän valoa ja saattaa olla vaikutuksiltaan jopa punaista voimakkaampi sisältämänsä "valkoisen" ansiosta. Syvä magenta ja tumma oliivinvihreä ovat perusväriä tummempia sävyiltään eli tietyssä mielessä lähempänä pimeyttä kuin valoa. Näillä valon ja varjon väreillä saadaan lisää syvyyttä värien merkityksiin.