Värien käsittelyssä on tiettyjen peruskäsitteiden lisäksi lainalaisuuksia, jotka ovat väriterapian kannalta sangen keskeisiä. Vaikka värijärjestelmiä sekä esimerkiksi pääväriteorioiden selitysmalleja on olemassa useita eri käyttö- tarkoitusten puitteissa, keskitymme sivuillamme muun muassa Aura-Soma värisysteemissä käytettyyn esitykseen värien tunnistamisesta ja kokemisesta. Väriterapiassa värit sijoittuvat näkyvän valon kirjon eli spektrin (luonnossa sateenkaaren) mukaiseen järjestykseen, josta on kauniisti nähtävissä päävärit, välivärit sekä toisen asteen välivärit. Värit etenevät siten kirjossa tai värikehällä seuraavassa järjestyksessä: punainen, oranssi, keltainen, vihreä, sininen, indigonsininen ja violetti.

Perinteisessä väriteoriassa perusvärit eli päävärit ovat punainen, keltainen ja sininen. Päävärejä ei saada muodostettua muita värejä sekoittamalla ja näistä väreistä saadaan aikaan kaikki värit värikehällä. Punainen ja keltainen katsotaan kuuluvaksi niin sanottuhin lämpimiin väreihin ja sininen taasen kylmiin väreihin.

Väriterapiassa primääriväreistä punainen yhdistetään muun muassa energiaan ja voimaan, elämän fyysiseen ja aineelliseen puoleen sekä selviytymiseen. Keltainen kuvastaa henkilökohtaista voimaa ja omaa tahtoa sekä iloa ja älyä. Sininen on väriterapeuttisesti kommunikaation (puhumisen ja kuuntelemisen) väri, se on rauhoittava ja turvallinen.

Päävärien ohella värikirjoon kuuluvat myös välivärit, jotka muodostuvat kolmesta pääväristä. Ensimmäisen asteen välivärit ovat oranssi, vihreä ja violetti. Oranssi sijaitsee värikehällä punaisen ja keltaisen välissä, vihreä keltaisen ja sinisen välissä. Violetin muodostavat sekoittuessaan sininen ja punainen.

Sekundääriväreistä oranssi edustaa väriterapiassa muun muassa hedelmällisyyttä, sensuaalisuutta ja ihmissuhteita. Vihreä liitetään rehellisyyteen, harmoniaan sekä emotionaaliseen tasapainoon ja violetti esimerkiksi henkisyyteen, auttamiseen ja palvelemiseen.

Päävärin ja välivärin sekoituksista muodostuvat toisen asteen välivärit: koralli (punainen/oranssi), kulta (keltainen/ oranssi), oliivinvihreä (keltainen/vihreä), turkoosi (sininen/vihreä), indigonsininen (sininen/violetti) ja magenta (punainen/violetti). Näin jokainen pääväri ja jokainen väliväri osallistuu kaksi kertaa toisen asteen välivärin muodostamiseen.

Aura-Soma väriterapiassa myös näillä värikehän tertiääriväreillä on omat merkityksensä. Punaisen ja oranssin välissä sijaitseva koralli kuvastaa innokkuutta ja iloista rakkautta elämää kohtaan. Kulta auttaa väriterapiassa löytämään runsauden omasta itsestään ja kohottaa omanarvontunnetta. Keltaisen ja vihreän välissä oleva oliviinvihreä edustaa muun muassa feminiinistä johtajuutta ja sinivihreä eli turkoosi rohkeutta elää yksilöllistä elämää sekä luovaa sydämellistä kommunikaatiota. Indigonsininen on vaiston väri, punaisen voimistavat ja violetin rauhoittavat energiat yhdistävä magenta taasen arvostaa väriterapeuttisesti arjen ihanuutta.

Vastapäätä kutakin väriä värikehällä sijaitsevat vastavärit eli komplementtivärit. Siten jokaisella päävärillä on vastavärinään väliväri ja toisinpäin: punainen-vihreä, sininen-oranssi ja keltainen-violetti. Toisen asteen välivärit muodostavat vastavärejä värikehällä seuraavasti: koralli-turkoosi, kulta-indigonsininen ja oliivinvihreä-magenta.

Kuten kaikilla väreillä on myös vastavärien tiedostamisella oma merkityksellinen roolinsa väriterapian maailmassa. Esimerkiksi itselleen epämiellyttävän värisessä sisustuksessa voi oloaan helpottaa visualisoimalla sisustukselle vastakkaista väriä mielessään.

Usein väreistä puhuessamme tarkoitamme värikylläistä perussävyä, Aura-Soma värisysteemissä myös eri värien sävyillä on omia merkityksiään. Esimerkiksi punaisen vaaleampi sävy eli vaaleanpunainen sisältää enemmän valoa ja saattaa olla vaikutuksiltaan jopa punaista voimakkaampi sisältämänsä "valkoisen" ansiosta. Syvä magenta ja tumma oliivinvihreä ovat perusväriä tummempia sävyiltään eli tietyssä mielessä lähempänä pimeyttä kuin valoa. Näillä valon ja varjon väreillä saadaan lisää syvyyttä väriterapiaan.